sunnuntai 23. joulukuuta 2012

Hyvää joulua!

Jouluski matkustettiin rottapoikien kanssa vanhemmille. Tänään käytiin perinteisesti varastamassa joulukuusi naapurin metsästä ja kaivamassa koristeet varastosta. Itse olen koko päivän tuijotellut kinkkua himoiten, kunpa se vaan jo lykättäisiin uuniin muhimaan!

Oikeastaan itse en nauti lomasta pahemmin. Ihan jees nukkua pitkään, mutta sitten alkaakin kello 12.00 jälkeen tulla sellainen "blaah tosi tylsää" fiilis. Siinäpä yrität keksiä jos jonkinsortin tekemistä, kun ainainen koneella möllötys ei innosta. Kaverit ovat sellaisia vilukissoja, että eivät suostu tälläisillä keleillä pihalle lähtemään ja linnoittautuvat perheittensä luokse. Jotenkin koulu on vain sellainen ihana rutiini, joka myös väsyttää sen verran ettei viikolla teekkään muuta mieli puuhata kuin löhötä kotona se loppupäivä. Plussana tässä olen innoissani odotellut, että joulukuu loppuu ja saan nyt laillisesti potkia exän pihalle!

Rottikset ovat ottaneet vähän stressiä, eipä taida kissan haju olla kaikista mieluisin. Flättis rupesi pitämään helikopterimaista naksutusta, jonka yhdistin hermostumiseen. Aina kun on tullut joku hiukan jännittävä tilanne täällä niin johan alkaa naksutus, nyt ovat onneksi rentoutuneet. Ja rottisten onneksi myöskään kissa ei pahemmin niitä noteeraa, uteliaana kävivät Kameli ja kissa toisiaan nuuskimassa pöydällä (:

Pidempiä lörpöttelyittä, hyvää joulua kaikille ja muistakaahan syödä navat täyteen kinkkua!


sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Kuulumisia

Blogi on kokonaan päässyt unohtumaan kaikessa tohinassa. Kuukausi sitten erosin kahden vuoden suhteesta ja sumplimista kyllä oli asioiden kanssa. Ex tosin asuu luonani vielä joulukuun, mutta lähiaikoina on vetänyt kyllä niin överiksi että saisi lähteä nopeamminkin. Mikäs sen mukavampaa kuin juorujen levittäminen minun ja yhteisen ystävän ns. salasuhteesta. Tai kun tulet viikon jälkeen omaan kotiisi, niin se näyttääkin siltä kuin sielä olisi asunut kuukauden ajan viisi pikkulasta keskenään.

Rottapojille toki kuuluu hyvää. Kamelilla on jonkinsortin maistelukausi meneillään ja päättipä herra jyrtäistä hampaansa läpi asti ystävän korvasta. Eipä ole aikaisemmin purrut, mutta nyt kyllä on alaknut ns. maistelemaan liian kovakouraisesti ihmisiä. Pojan ihana vauvakarva on alkanutkin muuttumaan karheammaksi ja pörröisempi kaveri kantaa nykyään nimeä Flättis. Jonkin aikaa olen vain koomaillut ja stressannut. Mutta sainpa aikaan piirrellä kaksikin kuvaa valmiiksi, jos ei oteta lukuun epäonnistuneita rävellyksiä.

Ei tämän enempiä tällä kertaa.

 
Tilaustyö, suokki orihan tässä
Englantilainen täysiverinen tamma

sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Tilauspiirroksia

Otin itseäni niskasta kiinni ja aloin työstää toista jo maksettua tilauspiirrosta. Tästä saamme kiittää nettiäni joka on takkuillut koko päivän, esim. bloggerin aukeamista sain odottaa ruhtinaalliset 5 min!

Tilaajahan minulta pyysi mallirakenteen ja värityksen kera kolmea kuvaa muhkeatukkaisesta suokkiorista. Alkuunsa inspasi suuresti, sitten taas ei, sitten taas kamala inspiraatio iski ja sain aikaiseksi kuvista ensimmäisen.

Tässä tilausesn ensimmäinen piirros, johon olen todella tyytyväinen (:

kuva 2: rento maastoilu, luonnos
   
kuva 2: valmis
 Hyvä ettei järki lähtenyt kun yritin edes kohtuullisen siistiä taustaa väsätä. Kun tilaaja pyysi rentoa ratsastuskuvaa talvisessa maastossa, koetin sen parhaani mukaan toteuttaa. Olishan siitä parempikin voinut tulla. Mutta harjoitusta harjoitusta...

lauantai 17. marraskuuta 2012

Rakas joulupukki, tänävuona toivoisin...

Koko päivä onkin mennyt uusien blogien selailuun, joiden myötä päädyinkin selailemaan vaatteita nettikaupoista. Itse en ole aikaisemmin ollut mikään shoppaushirmu, mutta jostain syystä kun rahapussi on alkanut huutaa nälkäänsä, on minunkin osteluhimoni päässyt valloilleen.

Tyhmät kokoluokitukset... joten anteeksi kuvan pienuudesta
Tuo ylin vasen... löysin jo aikoja sitten iahn sattumalta ja hintakin oli järjettömän pieni. Laitoinpa sitten osoitteen talteen että tilaan itselleni joululahjaksi. Sattuu nimittäin olemaan lämpöisten vaatteiden, joihin voi kylminä päivinä hautautua, himo. Niin, mutta äsken kaupapa selatessani olikin tuo ihanuus loppuun myyty. Yritin aikani metsästellä, mutta mistään ei tullut vastaan samanlaista. Toki tuo HM valkoinen olisi aivan unelma, mutta eipä minulla tuollaiseen ole varaa. Huomasin juuri että kollaasi meni vähän överiksi, noh jos ensikerralla tekisi ajatuksen kanssa :S

Muita joita joulupukki voisi tuoda mieluusti:

36e - Iron firstin ballerinat Brandokselta

Nilkkurit, taas, 69e nelly.com

Brandokselta Iron firstin korkokengät 71e

Brandokselta Iron firstin korkkarit, 79e


Mulla tuppaa olemaan vain ja ainaostaan korollisia kenkiä, pienikorkoisimmissa on sitä korkoa 7cm. Tekee mun jalalle hyvää, kun joudun lättäräpylöideni vuoksi käyttämään korjaavaa pohjallista (joka harvaan kenkään menee) tai korkokenkiä. Mutta tarviisimpa korottomatkin talvikengät, mutta mistään ei oikein löydy silmää mielyttäviä + lompakolle sopivia.
Kuten saattaa huomata, Iron Firstin kenkiin olen ihan hulluna ja haaveillut jo pitkän aikaa.

Toivelistalla myös:
- Jonkin ruokakaupan lahjakortti (pahan päivän varalle jos rahat ovat vaikkapa loppu)
- Rahaa tottatoki
- Diesel - Loverdose hajuvesi (aivan mahtava ja erikoisempi tuoksu)
- Lahjakortteja vaatekauppoihin (kun en muuten oikein raaski omia rahojani vaatteisiin laittaa)
- Hiustenhoitotuotteita 
- Paljon suklaata

Oikeastaan yllätyin miten vähän loppujenlopuksi mulla oli niitä toiveita, tokihan minä sen whippetin tai italiaanonkin haluaisin mutta joskopa se tulisi pukinkontissa josksu tulevaisuudessa. 

Kuvanmuokkauksen iloja

Ollut hiukan tylsää sekä kiireistä, Koko viikko on mennyt ravintolan keittiössä puuhaillen, pääasiallisesti olen toiminut kokkina. Ja jee, asiakas laittoi terveisiä kokille että ruoka oli aivan mahtavaa. Sinänsä minulle ylpeydenaihe, kun tein maksaleikettä punaviini-kermakastikkeessa lisukkeineen, tätähän en itse edes maistanut kun maksaa vihaan joten vähän munkilla mentiin.
Aivan upeita annoksia tehtiin ja loistavia vinkkejä kyllä saatiin uudelta opettajalta, harmi kun kameraa ei oikein keittiössä voi raaha niin kuviakaan ei noista saanut. 

Rottasten hännät pesin ja rasvasin tuossa viikolla ja ystävän avustuksella sain kynnetkin leikattua. Kameli kyllä rääkyi kuin viimeistä päivää eikä olisi halunnut rauhoittua, Pörri sen sijaan ihan kiltisti nökötti sylissä ja antoi kynnet napsia lyhyemmiksi.

Eilen tarkoituksena oli ottaa ihan rennosti kämpällä, mutta ystävien tullessa käymään lähdinkin heidän mukaansa sitten. Toinen ystävä päätyi yöllä tänen toiselta paikkakunnalta ja yöpyikin meillä, aamulla sitten mietiskeltiin että mitenkäs hän kotiinsa pääsee.

Tässä juuri innostun taas kuvien muokkailusta, joten ihan urakalla olen myös vanhoja kuviani säätänyt tuossa. Tulipa muuten tehtyä yksi tilaustyökin, sekä täykkärin pääkuva joka tosin ei onnistunut ihan niinkuin piti.


lauantai 3. marraskuuta 2012

Tilauspiirroksen rävellystä & uusi banneri

Nytpä vihdoin sain aikaiseksi tehdä uuden bannerin. Harmikseni tajusin vasta tallentelujen jälkeen että maisemakuvan häivytys oli mennyt päin metsiä, olipa kiva sitten ruveta valmisversiota räveltämään. Mutta josko tuo aikansa tuossa menisi (:

Viikonloppua viettelen poikaystävän äidin luona. Pyysin että ystävä kävisi tänään katsomassa rottapoikia, hiukan huolestuttaa että pääsevät häkistä ulos ja laittavat koko kämpän palasiksi. Pienempi kun mahtuu halutessaan änkemään itsensä pihalle juomapullon rakosesta, en kyllä olisi ikinä uskonut. Onneksi sen verran kasvavat tuosta ettei kohta ole tätä huolta. Voivat kuulemma hyvin ja häkissä olivat pysyneet.

Kovasti ovat sosiaallisemmiksi tulleet päivä päivältä. Isompi on kyllä kova merkkailemaan, sellaisia parin tipan liruja päästää mukavasti aina kun tule kädelle vierailemaan. Kameli taas keksi vapaana ollessan, että perskuta, keittiön kuivamuonakaappiinhan pääsee oven alle jäävästä ihan minimaalisesta raosta. Sitä ei saa kyllä periaatteessa tukittua millään vaikka kovasti yritin. Sinen se aina itsensä ahtaa ja aian saa olla makaronipussista hakemassa.

Useiden kuukausien tauon jälkeen vihdoin inspiroidun piirtämään tilauspiirroksen loppuun. Tästä laitoinkin aloittamaani tutoriaalia TÄNNE, vaikka unohdinkin ottaa välivaiheista kuvia.

Tässä tilauspiirros valmiina - KOPIOINTI KIELLETTY!

Varmasti parasta kanaa mitä olen koskaan tehnyt


Tuossa aikanaan tein vanhemmille ruokaa ja tälläinen päästä kiskaistu ateria siitä tuli. Pakko myöntää että hyvää kyllä oli ja varmasti tulee tehtyä useamminkin. Tässä ohjetta jos jotakuta kiinnostaa kokeilla:

- Kanan rintafileitä (haluamasi määrä)
- Curryjauhetta n. 3-4 ruokalusikallista
- Suolaa n. 1 tl
- Mustapippuria ripaus näppituntumalla
- Voita n. 1½ ruokalusikallista
- Soijakastiketta 4-5 ruokalusikallista
- (Muita haluamiasi mausteita esim. chiliä, yrittisuolaa...)



1. Pannu levylle ja levy kuumenemaan, lisää voi pannulle ja odota kunnes se kuplii hiukan
2. Lisää joukkoon curry ja kypsennä sitä n. 30 sek sekoitellen, kippaa joukkoon soijakastike ja sekoita nopeasti
3. Laita fileet seokseen ja pienennä levyä, tarkoitushan ei ole käristää kanoja vaikka seos tekeekin pintaan melko tumman värin joka muistuttaa palanutta karstaa.

Nyt en valitettavasti osaa sanoa kauanko kanoja kannattaa paistaa, sillä itse en seuraa juurikaan aikoja. Käännän kun siltä tuntuu ja lopuksi leikkaan pihvistä palan todetakseni onko se sisältä raakaa. 




Kanat voipi jättää siihen muhimaan välillä vähän liikutellen. Tällävälin voi ottaa uunivuoan esiin, heittää pohjalle ohuen kerroksen öljyä ja kipata siihen haluamiaan kasviksia. Itse käytin tässä valmiita wokkivihanneksia. Ripottelin joukkoon näppituntumalla suolaa ripauksen, grillimaustetta ja n. 2 ruokalusikallista siirappia joka tuo mielestäni aivan mahtavan maun tylsiin pakastevihanneksiinkin. Sitten vain sekoittelin kunnolla ja löin uuniin. Itse en katsele kellosta aikaa, joten välillä kävin vähän haarukalla tökkimässä että miltäs tuntuvat.
Tässä vaiheessa myös jasminriisi oli kiehumassa hellalla, keitinveteen ropautin suolaa ja riisien ollessa valmiita löräytin joukkoon sweet and chili- kastiketta. Jota muuten tykkään työntää ruokaan kuin ruokaan, sopii lähes kaikkeen mielestäni :')

Narsistimainen isäni ei pahemmin kehu sun muuta, mutta tästä ruoasta jopa tokaisi että olipas hyvää ja kiitos. Eli näytti maistuvan, eikä edes nirso poikaystäväni jättänyt lautaselle kasviksia. Tästä se lähtee ja olen kyllä melko tyytyväinen itseeni.

Tälläistä tällä kertaa, ensikerralle koetan saada koneelle ladattua uusia kuvia ja keksiä jonkin hiukan mielenkiintoisemman postauksen.

perjantai 26. lokakuuta 2012

Kahviaddikti

Päivät ovat kuluneet vaihtelevasti. Otin häkkien alta korokkeet pois, kun pojat osoittivat kiinnostusta lattiaankin. Aluksi olivat jotenkin kauhuissaan näinkin "järisyttävästä" muutoksesta, eivätkä kahteen päivään uskaltautuneet ulos häkistä. Ehdin jo huolestua kun pääasiallisesti nukkuivat, heräsivät vain syömään ja juomaan. Pyrkivät häkkiin ihan paniikissa, jos otin edes syliin hengaamaan.
Vaikka vielä tiistaina iloisesti seikkailivat häkin päällä vipeltäen, uskalsivat jopa itse tulla syliin.

Noh onneksi tänään reipastuivat. Luin kirjaa häkkien vieressä ja olipa siinä pieni kahvikuppinikin. Vessakäyntini jälkeen yllätin kikkaraisemman kupilta, sielä se ihan onnessaan litki kahvia menemään. Mietinkin että se tästä vielä puuttuisi että tusta tulisi kofeiniriippuvainen, pääsisi keittämään joka aamu rotalle kahvit...

Innostuivat seikkailemaan oikein kunnolla. Tosin olivat "horrostuspäivien" ainaka jotenkin taas muuttuneet aremmiksi, varovasti kävivät kädellä seikkailemassa mutta sitten olikin kiire taas piiloon. uuden ennätyksen tekivät, uskaltautuivat 2m päähän häkistä keittiöön. Kikkarainen on yhä se arempi osapuoli, vaikka onkin todella utelias ja tulee kyllä kaltereiden läpi moikkaamaan aina. Ottaa helposti itseensä, säikähdettyään jotain kolahdusta saattaa se hengailla piilossa kymmeniä minuutteja jonka jälkeen "prosessi" alkaa alusta. Kameli taas on ahne kuin mikäkin ja äärettömän utelias. Kivalle päälle sattuessaan Kameli änkee syliin, tutkii niskan, olkapäät ja toki hihat myös. Kuivatun leipäpalan voimalla kipittää kyllä vaikka minne.


maanantai 22. lokakuuta 2012

Kameli teki manikyyrin & tähtien esittely

Nyt on ihan kotiinkotiin kotiuduttu, vaikka poikien kanssa tulikin takapakkia kun taas oli uusia hajuja sun muuta ilmassa. Mutta hyvin ovat alkaneet tottua, onnekseni! 

Mutta täytyyhän minun toki esitellä teille blogin päätähdetkin, harmikseni kuvia en saanut vieläkään... EDIT// Kuvat lisäilty!

 


Vagabond's Gianni Versace
uros
syntynyt  3.9.2012
black/hooded rex
kasv. Mirja Niskala
Vielä ei ole tälle pojalle löytynyt sitä omaa natsaavaa kutsumanimeä. Joten "se pörröinen" "kikkarainen" "rexitys" ovat käytössä täällä yleisesti.
Vagabond's Mount Korab "Kameli"
uros
syntynyt  12.9.2012
mink/varietaged mm. (eli kuviovirheellinen)
kasv. Mirja Niskala

Eilen pääsivät sylikäynnille ja kovasti tykkäsivät villapaitani sisuksissa pyöriä. Kameli on aktiivisempi tutkimusmatkailija, rex taas vaikuttaa uteliaammalta ihmisiä kohtaan (tulee morjestamaan ja kuikuilemaan häkin etuosaan) vaikka onkin arempi. Viihtyy sylissä ja lipittää sormia minkä kerkeää, mutta säikkyy herkemmin ääniä sekä liikettä. Tänään yritettiin häntiä pestä ja molemmat pojat olivat ihan paniikissa kun yritin nätisti pitää vuorotellen pyyhkeen sisässä ja huljutella häntää vadissa, julmettua rimpuilua ja kauhunhetkeiä.

Molemmat pääsivät myös sängylle juoksentelmaan. Sellaiset vartin pyörivät sylissäni ja paidan sisällä, kunnes Kameli keksi hienon jutun. Huomasin jo aikaisemmin että herralla on pientä mieltymystä kynsiini. Nytpä roikkui niissä ihan kokoajan ja sai jyrskäistyä puolikkaan kynnen irti, jota pakeni kauemmaksi järsimään o.O

Menivät tyynyn taakse jatkamaan hihassani aloitettua vihannesateriointia. Mutta nyt höpöttelin niitä kutsuen (taisivat äänenpainon jo tuntea), tulivat kurkkimaan sekä saiavn armottoman virtapiikin. Kamalaa rallia ksikoivat menemään ympäri sänkyä.

Sitten koetettiin taas pesua. Meni vielä huonommin kuin viimeksi, mutta jonkinverran saatiin häntiä puhdisteltua. Kaipa tämä tästä sitten pikkuhiljaa kunhan minä ja elukat totutaan (:  
 Huomenna pääsevät  sitten tutustumaan lattiatasoon, kun armas poikaystäväni ei oikein tykännyt poikien pisuista lakanoilla.

lauantai 20. lokakuuta 2012

Kotiutumista

Pojat haettiinkin jo tänään. Jännitti kyllä reippaasti kun etsittiin oikeaa taloa, mutta perille löydettiin.
Väritykseltään mink, poika oli tottakai itsestään selvyys kun siihen silmäni jo iskinkin. Mutta pienen kämmin takia kasvattaja päätyi pohtimaan kolmen pojan kesken että minkäs niistä nyt mulle luovuttaisi ja mitkä jäävät kotiin jalostukseen.

Rex poikahan se kuitenkin matkaan lähti ja tultiin anoppilaan, josta huomenna matkataan kotia. Häkkiä tutkivat aktiivisesti, kunnes vanhempi rex poika kiipesi häkin katonrajaan ja jumittui siihen roikkumaan tunniksi. Sittenpä ne molemmat olla nököttivät sielä ja sama homma jatkuu yhtä, haluaisinpa vaan teitää mikä on tämän tarkoitus?

Huomenissa luvassa kuvia ja lisää kuulumisia (pelkään että nuo muumioituvat tuonne roikkumaan) kunhan pääsen kämpälle (:

terkuin Henna & rottikset

torstai 18. lokakuuta 2012

Askartelun iloa

Koko eilinen päivä meni häkkejä puunatessa ja askarrellessa sisustusta. Päätin aikanaan lemmikkikaupassa käydessäni, että minähän en maska puisista tikkaista 20e kun ne voi tehdä itsekkin. Siispä räpsyttelemään ripsiä isille ja penkomaan liiterin aarevalikoimaa. Sielätpä löytyi sopivaa lautaa, myös tartuntapuoliksi.

Olisihan se mukava ostaa ihan kunnon tornihäkki pojille, mutta se on ajankohtaista jos lauma kasvaa ja saan hyvin rahaa säästöön.  Siihen asti nämä saavat kelvata oleskelu ja nukkumispaikaksi. 

Riippumattojen tekeminen olikin yllättävän hankalaa, kun noiden häkkiä luukut sellaisissa paikoissa että kädet siinä solmuun meinasi mennä. Onneksi tallessa oli vielä lintujen taiteltavat ja vääneltävät muovitikapuut (joista tosin katkaisin vahingossa yhden koukun ja jouduin käyttämään sen rumasti pinnoihin kiini) ja muuta sälää. Kaikki toki pesin huolellisesti ensin kuumalla vedellä ja mäntysuovalla, sitten kuumalla vedellä ja juuriharjalla hinkaten. Kupit sun muut menivät astianpesukoneen kautta. Lintujen kipot saavat pysyä häkissä, sillä peittävät hyvin (linnuille tarkoitetut) rottien mentävät syöttöaukot. Pystyisivätköhän myös syömään niistä? Pitänee kokeilla.

Pikkusisko rahtasi pajua tuosta meidän metsästä josta rakenneltiin alustoja/tasoja sun muita. Mökkiäkin alettiin rakentamaan, joka tosin koki kaamean kohtalon isän saappaan alle jäädessään...

Varmasti on vielä opittavaa tuossa sisustuksessa, tasojakin pitäisi vielä väkrätä. Tosin en usko että on järkeä työntää häkkejä täyteen tavaraa, kun pääsevät mahdollisemman paljon ulkoilemaan ja seikkailemaan huoneistossa. Mutta kuvia luvassa myöhemmin sillä piuha olikin jäänyt matkasta :/EDIT// lisäsin kuvan häkeistä


keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Alkupuhe

Tähän pitäisi varmasti vetää jonkinsortin liirumlaarumia ja esitellä itseään. Joten tässäpä vähän siitä, kuka minä olen, mistä kirjoitan ja miksi?

Olen aina ollut melko innokas blogien lukija, mutta enennkaikkea pidän kirjoittamisesta. Aikaisemminhan en ole tälläisiin "hömpötyksiin" jaksanut hypätä mukaan, mutta sitten nousikin ajatus "miksipä ei"?

21.10.2012 luokseni saapuu kaksi rottapoikaa. Rotta ihan siksi, että lukiessani niistä rottien sosiaalisuus sekä fiksuus kiehtoivat valtavasti. Kerta ei mahdollisuutta siihen koiraan, niin miksi ei tälläinen veikeä pikkuinen josta olen aikaisemminkin haaveillut?
Pääasiassa idea blogiin lähti siitä, että  rottien kasvattajan olisi helppo seurata poikien kuulumisia blogista. Voisi ihan vapaasti käydä lueskelemassa, kun minusta tutnuu että sähköpostittelu jäisi omalta osaltani vähäiseksi.Myös itse rottia pohtiessani googlailin paljon tietoa ja lueskelin niitä harvoja blogeja läpi jossa rotat kuuluvat jonkun elämään, joten ehkäpä blogistani olisi apua/iloa jollekkin omaa siimahäntää miettivälle?

Täällähän näpyttää 17 vuotias tyttö, joka opiskelee kokiksi toista vuotta. Valokuvailen vanhalla Nikonin D60 järkkärilläni, joka on palvellut minua uskollisesti (ja hyvin) jo vuodesta 2008. Vuonna 2009 taisin saada lahjaksi ensimmäisen piirtoalutani ja siitäpä se pakkomeilteinen töhertäminen lähti. Nykyään lautana toimii wacomin bamboo pen & touch, joka on hyväksi todettu. Piirtelen enimmäkseen hevosia sekä muita eläimiä tilaustyönä muille.
Olen myös hulluna kynsitaiteiluun, harmi vain ettei meillä koulussa saa kynnet olla lakattuna joten jää tämä harrastus vähäiseksi.